Nämä vaativat niin paljon ompelua, että melkein hävettää käsityöblogissa esitellä, mutta esittelenpä silti! Mitä enemmän näitä katselen, sitä enemmän olen vakuuttunut siitä, että juuri nämä on aikanaan talon suunnittelija tähän ikkunaan tarkoittanut.

(Enkä edes sano pitääkseni yllä välejä appivanhempiin. Itse asiassa eka ajatus oli verhot eilen nähdessäni että voi ei, ei ne sovi tänne sittenkään. Harmi että hämärä huone ja salama vääristävät seinien väriä kuvassa.)

1273687066_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Anoppilan kätköistä löytyi kadonnutta elämäänsä kaipaamasta tällainen aarre. Ikää näille verhoille on tulossa syksyllä 35 vuotta, joten olen joko todella pahasti jälkijunassa tai sitten tuplasti muodin aallonharjalla ratsastamassa, ovathan nämä sekä retrot että aina trendikkäät Marimekot. Ja jotain muuta kuin Unikot.

Sen verran näitä muokkasin, että helmasta ratkoin lyhennyksenä tehdyn toisen käänteen ja yläreunaan ompelin kumpaakin verhoon taitteeseen kaksi suoraa ommelta, että sain kujan verhotangolle. Käsityötaitoni mestarinäyte siis!