Tyttärillä on koulun puuhailta myyjäisineen ja kirppareineen tällä viikolla, kerätään rahaa kevätretkeen. Se ei ole inhottava homma. Inhottavaa ei ollut myöskään viikonloppuna askarrella myytäviä:

1237839020_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pari keväisempää pipaa isommille lapsille ja nuken vaatteita kokoa baby born. Tarkempaa syyniä:

1237839030_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mekot, vaaleanpunaiset on ommeltu kirpparilta hankitusta lasten lakanasta, valkoinen kukallinen on samasta paikasta hankittua ohuempaa kangasta, ehkä sekin on jonkun lakanana toiminut, tai pöytäliinana, ihanan herkkää kangasta kuitenkin. Sininen on oman kaapin kätköistä jämä babycordia. Kaavat Ottobre 1/03 ja tavoilleni uskollisena en lukenut ohjetta läpi ennen kuin mekot oli valmiit, siinä vaiheessa selvisi, että mekossa oli ideana käyttää kahta eri kangasta, jolloin samaa mekkoa voi käyttää erilaisina vaatteina kääntämällä sen. Ehkä sitten ensi kerralla.

1237839037_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Paitojen ja housujen kaavat samasta lehdestä, paidat on tehtä oman kaapin jämätrikoista paitsi edessä oikealla oleva kissainen. Yhteen paitaan tein ohjeen vastaisesti pitkät hihat, en tiedä tuliko tarpeeksi pitkät. 3/4-hihathan on toisaalta in, ainakin oli joskus.

Housuista taas vain vaaleanpunaiset on oman kaapin aarteita, muut on ommeltu kirpparin 20sent-laarin löydöistä. Lähetyksen kirpparilla on siis laari, jossa kaikki maksaa 20senttiä, mutta on enemmän tai vähemmän viallista. Kissakangas oli n. 100cm niskasta revennyt yömekko, maastokangas naisten hihasta hieman ratkennut toppi ja pyöräilijä-housut (vasen ylä) oli tyynyliina. En siis todellakaan lahjoittanut näissä juuri muuta kuin työni.

1237839044_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pikkiriikkisiä sukkasia. Keltaiset seiska veikkaa, sattui olemaan lähin kerä kun aloin neuloa, mutta turhan tuhtia nuken sukkiin. Painoa näillä 12g ja aseina oli 3 sukkikset. Punaiset on Fleece Artistin BFL Socksia, 13g, lilat Novita woolia, 11g ja vihriäsävyisät Igeaa, 10g. Kaikissa aseina 2½ sukkikset.

Igeaa muuten tuskin kovin helpolla enää saa, se on nimittäin anoppilan ullakon kätköistä paljastuneita mieheni mummon peruja. Hauska lanka, vaikka vyötettä tutkaillessa ajattelinkin, että kaipa sitä nyt yhdet nuken sukat jaksaa väkertää pörröisestä keinokuituhärpäkkeestä. Neuloessa paljastuikin mukavan helposti työstettävä lanka.

1237839053_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Yleisön pyynnöstä - erään lapsen luokkakaverin äiti epäili Venkun samanlaisesta hatusta, että näitä saattaisi mennä kaupaksi - hiippapipoja pari, puna-valkoraidallinen on Marimekon tasaraitaa ja vaaleanpunainen Hilcon velouria, jämäpalat kaapista. Velouriin ompelin otsaan pätkän amppari-koristenauhaa ja trikoon saumaan tyrkkäsin palan mansikkaista vinonauhaa.

Se Inhottava homma on siis enää jäljellä, nämä pitäisi itse hinnoitella. Ylipäänsä koen hinnan määrittelyn omille töille tuskaiseksi, minä kun en neulo enkä tee kenellekään mitään rahasta vaan halusta. Neulominen tai ompelu ei ole kivaa, jos siihen ilmestyy mukaan pakko, joten mielummin olen ikävä ihminen ja kieltäydyn kuin väännän lankaa mutkalle hampaat irvessä. Mutta takaisin näiden hintoihin. Kun mitäänhän ei omaan pussiin tule, paitsi lasten kouluretken muodossa. Ja kun kuitenkin on tarkoitus lapsille kiva retkipäivä saada, ei viitsisi liian halvalla laittaa, mutta toisaalta ylihinnoittelussakaan ei ole todellakaan mieltä, koska myymättömistä tavaroista ei ole sitäkään vähää iloa kuin liian halvoista.

Toinenkin inhottava homma on, nimittäin tilasin to-pe-yönä itselleni uusia puikkoja (30cm pyöröjä ja sormikaspuikkoja) Neuleunelmista. Onneksi oli nuo nuken sukat viikonlopulle, mutta nyt on viimeinen varastoidea jo puikoilla ja huomenissa valmis, enkä viitsisi ottaa seuraavia sukkia puikoille, kun niitä varten uusia puikkoja tilasin. Toivottavasti huomenna laatikossa kolisisi jo lähetys.