Vaikka miten päin yrittäisin, niin ei tuu nyt mistään mitään. Tai ei ainakaan sitä mitä olen ajatellut tulevan. Ne mainitut Vihervaarat, kovasti niitä omaan jalkaan havittelin, mutta en vaan enää jaksanut purkaa, joten ne nyt meni esikoisen jalkaan. Ei se mitään, ei ole paljon tarvinnut tyttöä houkutella Prinssi Edwardin saarelle, Anna ystäväämme aloimme yhdessä katsoa ja nyt on jatkettu Tiellä Avonleaan. Mies ei aina tahdo ymmärtää, kun yksissä tuumin huokailemme maisemia, eikä etenkään sitä, että lupasin tytölle JOSKUS matkan tuohon satumaahan. Itsekin olen nimittäin sinne haaveillut pääseväni jo useamman vuoden. Ennen kuin täytän 50v ehkä?

Mutta ne sukat. Lanka itsessään on jo jotenkin Vihervaarainen väriltään ja kun on vielä kotoisin Nova Scotialta, Fleece Artistilta. Merinoa, mutta olen huolellisesti hukannut omatuntoni langan ihanuuteen.

1239640676_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1239641113_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pakko laittaa kaksi kuvaa, ekassa näkyy paremmin väri ja kiilto, toisessa kuvio, kantapää ei oikein kummassakaan. Hermo meinasi kyllä olla hukassa kuvioinnin kanssa, kun joka toisella kerroksella oli jonkun sortin palmikon kääntelyä, ja kun se alkoi toisessa sukassa tulla liiaksi tottumuksesta, piti toiseen sukkaan saada kuvio tietysti peilikuvana. Kantapäät taas on ihanat, teen luultavasti saman heti seuraaviin sukkiin, joten esittelen ehkä myöhemmin paremmin.

Lankana siis Fleece Artistin Merino 2/6, jota kului 61g, puikkoina 30cm pyöröpuikot nro 2½ ja saman koon sukkikset kantapäissä ja kavennuksissa ja kokoa suunnilleen 34-35 kengän verran.

Sisko tilasi itselleen puikkopötköä pari viikkoa sitten käydessään, tekaisin sen nyt kun oli pökäleelle kyyti perillekin tiedossa:

1239640668_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Siskon omista vanhoista farkuista otin kankaan, ideana on taittaa sukkapuikot pitkin puikkojen päälle, kiertää rullaksi ja solmia nauhat kiinni. Riittäisi melko täydellisesti minunkin pitkien ja sukkapuikkojen kokoelmalle, joten riittänee siskollekin.