Kun ne ensimmäiset kahvikassit eivät ihan käytännössä maitokasseina pelanneet, tekisi mieleni ottaa uusiksi. Ajatuksissa on punoa kori. Parina yönä olen väsyneenä muka sänkyyn mennyt ja pari tuntia pyörinyt pohtien, miten saan kahvokoriini toimivan ja kestävän kantokahvan. Uskoisin nyt ehkä ratkaisseeni ongelman.

Testailun vuoksi, etten ihan suin päin syöksy isoon projektiin, kokeilin ensin ihan vaan kahdella kahvipussilla. Lohduttaudun ajatuksella, että koska naapurit eivät tähän mennessä ole touhuistani hoitoon minua hankkineet, tuskin sitä tekevät nytkään. Silittelin nimittäin tuolla rapsakassa -17 asteen pakkasessa takapihalla Brasil- ja Mundo-kahvipussit toisiinsa kiinni. Energiataloudellista.

1262689826_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tässä on nurinpäin työni hedelmä. Pinneille ja ponkuille vessaan oikein mainiosti soveltuva rasia. Sen verran vain oli naftisti ainesta, että nitojalla vetelin reunat yhteen, koriin kyllä aion pujotella ihan oikein sinne väliin päreiden päät.

Sitä vaan mietin, että pitääkö mun vielä tänään jaksaa ainakin alkaa väkertää sitä koppaa, kun ei ehkä pääni jaksa kolmatta yötä valvomista ja miettimistä asian tiimoilta.

Pitkän aikaa on ollut ajatuksissa tämä pikku tuunaus.

1262689832_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Esikoiselle jo aikoinaan jostain päätynyt nuttu, en omaa mitään mielikuvaa, olenko itse ostanut, uutena vai kirpparilta, vai joltain saanut. Itsessään oikein kiva nuttu, ja siisti, mutta vaan kahdella vanhemmalla tytöllä paremmin kaapissa viihtynyt yksilö. rinnuksissa oli brodeerattu sydän, jonka päälle silitin ja ompelin henkkamaukan HelloKitty-silityskuvan ja vot, kun kuopus on onnellinen uudesta Kittisii-takistaan. Montako minuuttia ottaa tuollainen homma, ehkä jopa hurjat viisi, korkeintaan kymmenen ja ehkä viikko meni itseltäni taas työn suunnitteluun!