Toisin kuin Suomen kisajoukkue minä pääsin tavoitteeseeni. Tosin sellainen maku jäi, että enemmänkin olisi irronnut, mutta ehkä sitten ensi kerralla. Sohvalla tuli vietettyä antoisia aikoja vaikkakin hieman ihmettelin paikoin YLEn toimintatapaa. Onneksi USA älysi venyttää pelin eilen jatkoajalle, muutoin olisi pitänyt kai herätä aamuyöllä päättäjäisiä katsomaan ja lopettamaan toiset housut.

Surkia kuva, mutta kai siitä ehkä pääasia erottuu. Palmikoita ja helmineuletta 1o1n joustimilla. Lankana seiska veikan uutuusväri turkoosi, puikkoina erimittaisia pyöröpuikkoja ja sukkiksia joustimissa 3½mm paksuna ja muutoin 4mm vahvuudella. Lankaa kului takkiin 315g ja housuihin 275g. Hello Kitty -kopionapit löytyivät omasta varastosta.

Meinasi köpelösti käydä tuon langan kanssa, ostin pitemmästä matkasta ne ennen kisoja, pohdin ja pyörittelin, tarvitsenko neljännenkin kerän kun periaatteessa laskujeni mukaan olisi pitänyt kolmekin riittää. Ehkä olisi riittänytkin jos olisin neulonut sileää. Luultavasti ei sittenkään. Otin onneksi sen neljännenkin kerän ja silti sain hienoisen jännityksen vallassa neuloa housuja, riittääkö lanka sittenkään. Riitti se, jäljelle tosin jäi huimat 150cm!

Tässä kuvassa väri on oikeampi kuin ylemmässä. Kokoa setillä on reilu 100cm, toivottavasti. Saa nähdä, minkälaisen mökän tyttö pitää kun hoksaa, että nämä eivät olekaan hänelle!

Sain siis neulottua näiden lisäksi punaiset housut ja Ukraina-paidan. Ukraina-paidan jälkeen kyllä tuntui, että olisin ehtinyt enemmänkin, mutta pääsi tahti hiipumaan loppua kohti. En tosin tiedä, voiko 1148g saavutusta mitenkään huonona pitää. Itsestä tuntuu lähinnä hurjalle määrälle tuo.

Viime viikolla en voinut vastustaa kiusausta vaan tilasin kangasta, jotta voin sen omistaa. Tämä onneksi ei ole minulle kovin ominaista. Tosin taidan jo tietää, miten kankaan, ainakin osan siitä käy. Viikonloppuna meillä oli kisakatsomossa myös joulupukki, joka toi minulle lahjan. (Oikeastaan olisi paljon mukavampaa, jos pukki toisi yhden lahjan vaikka joka toinen tai kolmas kuukausi, eikä kerralla sellaista pläjäystä... Ehkä.)

Tanssivia sammakoita ja jämälankajuttuja. Sen verran vei olympiarutistus voimia, että istun ehkä tämän illan sohvalla silitellen toisella kädellä sammakkoflanelliani ja toisella jämälankakirjaa!